”Suomen pitää säilyä sodan ulkopuolella. —Mutta säilyykö Suomi parhaiten sodan ulkopuolella sallimalla Yhdysvaltojen perustaa viisitoista sotilastukikohtaa Suomeen?—Olemmeko turvassa nyt kun olemme antaneet USAn sotajoukoille vapaan pääsyn Suomen sotilaslentokentille, laivastotukikohtiin, varuskuntiin ja Ivalon rajavartioston kasarmeille?—Tekikö Suomi vuonna 2023 hyvän teon rauhan säilyttämiseksi kun se solmi tukikohtasopimuksen nimeltä DCA Yhdysvaltojen kanssa?” Näillä kysymyksillä allekirjoittanut avasi mielenilmukasen , joka oli osa kansainvälistä ”CLOSE BASES- kampanjaa.

Noin 70 henkilöä eri rauhanjärjestöistä kokoontui eilen iltapäivällä ilmaisemaan kielteisen mielipiteensä Suomen ja Yhdysvaltojen tukikohtasopimuksesta (DCA) Kolmen sepän aukiolla. Kolmen sepän aukio on näkyvä paikka Suomen pääkaupungin Helsingin ydinkeskustassa.

Mielenosoittajien määrä tuntui yllättävän pieneltä, kun otetaan huomioon, että mielenosoitusta tukivat sodanjälkeisen Suomen perinteisesti verrattain suuret ja vaikutusvaltaiset rauhanjärjestöt. 

Mutta Suomen hallitus ja kansanedustajat näyttävät puolestaan edelleen yksimielisesti tukevan DCA-sopimusta ja edistävän sen toteutumista, samoin kuin Suomen suurimmat sanomalehdet ja valtion omistama yleisradioyhtiö YLE.

Tämä tarkoittaa, että DCA-sopimuksesta ja sen sisällöstä ei ole koskaan käyty julkista keskustelua. Ja tämän seurauksena suomalaiset eivät vieläkään tunne kyseisen tukikohtasopimuksen sisältöä eivätkä ymmärrä sen todellista merkitystä. Tapahtumassa pitämässäään puheessa Gashaw Bibani totesi mm..:

——”DCA-sopimus ja NATO-jäsenyys ovat historian suurimpia vallansiirtoja Suomen ulkopolitiikassa ja ne tehdään ilman avointa keskustelua, ilman kansan mandaattia. Meille sanotaan, että kyse on yhteistyöstä. Mutta me tiedämme paremmin. . Tämä ei ole yhteistyötä. Tämä on alistamista”.

Bibani on yksi harvoista suomalaisista aktiivipoliitikoista, joka on ottanut selkeän kannan kantaa DCA-sopimusta vastaan.

Mielenosoituksen puhujien joukossa oli myös Helsingin yliopiston filosofian professori Thomas Wallgren. Wallgren kritisoi Suomessa ja Euroopassa vallitsevaa militarismia ja kilpavarustelua. Hän siteerasi norjalaista rauhanaktivistia Ingeborg Breines’ia:

—”Jos aseet voisivat tuoda rauhan, meillä olisi ollut rauha jo kauan sitten”.

Mielenilmauksen osallistujiin kuului Women in Black (Naiset mustissa/ Rauhanryhmä2020). Heidän banderollinsa ja kylttinsä muistuttivat ihmisiä vuoropuhelun välttämättömyydestä ja ydinaseriisunnan välttämättömyydestä. Aktivistiveteraani Marianne Laxén puhui WiB-ryhmän puolesta. Hän aloitti puheensa näillä sanoilla:

— ”Yankees Go Home! huusin nuoruudessa kun osoitimme mieltä Yhdysvaltain Vietnamin sotaa vastaan. En olisi silloin uskonut, että 80-vuotiaana tuntisin tarvetta huutaa samaa uudelleen. . Mutta nyt kyse ei ole Vietnamista, vaan Suomesta!”

Kolmen sepän patsaan aukiolla pidetyn mielenosoituksen jälkeen Rauhanliitto ja Rauhanpuolustajat järjestivät keskustelutilaisuuden aiheesta ”Oliko DCA-sopimus suuri virhe?” Rosebud-kirjakaupassa entisessä Postitalossa.. Keskustelun alustivat professori Markku Kangaspuro ja kirjailija Veronica Pimenoff. Vilkas keskustelu keräsi noin sata osallistujaa.

Mikael Böök