Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat 18.12. sotilaallista yhteistyötä koskevan DCA-sopimuksen, joka odottaa nyt eduskunnan hyväksymistä.

Kertoessaan sopimuksen sisällöstä Helsingin Sanomat väitti (15.12.), etteivät sopimuksen mahdollistamat yksinomaan Yhdysvaltojen sotilaiden käyttöön osoitetut alueet olisi ”varsinaisia tukikohtia, joilla sotilaat olisivat pysyvästi”. Sotilasalue ei kuitenkaan lakkaa olemasta tukikohta, vaikka siellä ei kaikkina aikoina olisi sotilaita. Toisaalta DCA-sopimuksessa säädetään muun muassa Yhdysvaltain sotilaille tarkoitetuista kaupoista, Yhdysvaltojen leimoja käyttävistä postitoimistoista, dollarin käytöstä maksuvälineenä, sotilaiden omien huonekalujen ja yksityisten ajoneuvojen tuonnista sekä heidän perheenjäsentensä ja palvelijoidensa asemasta. Tämä viittaa varsin pitkäaikaiseen oleskeluun näillä Suomen sisälle perustettavilla Yhdysvaltojen saarekkeilla.

Sotilasalueiden luonnetta koskevaa näkemystä kummallisempi on väite, jonka mukaan ”aivan itärajan tuntumasta Yhdysvaltojen joukkojen käyttöön ei luovuteta alueita”. Lehden mukaan näin ”varotaan ärsyttämästä Venäjää”. Kuitenkin yksi luovutettavista alueista on Rajavartiolaitoksen kasarmialue Ivalossa, josta Venäjän rajalle on vain 36 kilometriä ja vain noin 200 kilometriä Venäjän pohjoisen laivaston tärkeimpään ydinsukellusvenetukikohtaan Zapadnaja Litsaan. Tämä jos mikä ärsyttää Venäjää ja lisää vaarallista jännitettä kahden ydinasevallan välillä.

Teksti: Olli Tammilehto

Aihekategoria: Näkökantoja ja -kulmia

Kirjoitus on ilmestynyt Helsingin Sanomien ”Lukijan mielipide”-osastossa 28.12. otsikolla ”DCA-sopimus herättää kysymyksiä”