Kun Yhdysvaltain tukikohtien imperiumia tarkastelee sellaisena kuin se vuoden 2023 viimeisenä neljänneksenä Lähi-idässä ilmenee, vakuuttuu entisestään siitä, ettei Suomen tule solmia DCA:ta Yhdysvaltojen kanssa ja alistua osaseksi tukikohtien verkostoa.

Tukikohta voi olla salainen

Ruotsia, Suomea ja Tanskaa ollaan Norjan ja Baltian maiden esimerkin mukaan DCA:lla liittämässä osaksi Yhdysvaltain tukikohtien imperiumia. Tunnetusti USA:n puolustusministeriö Pentagon ei ilmoita edes kulut maksavalle Yhdysvaltain Kongressille, miten monta tukikohtaa se missäkin päin maailmaa ylläpitää. Afrikassa sijaitsevista lukuisista eri kokoisista tukikohdista Pentagon ei ilmoita kysyttäessäkään, vaan väittää, ettei sillä ole mantereella kuin yksi Djibutissa sijaitseva lentotukikohta.

Yhdysvaltain tukikohtien erityisistä tehtävistä annetaan toisinaan tarkoituksellisesti harhauttavaa tietoa. Niiden sijaintikin voi olla salainen. Näin saattaisi käydä myös Suomessa. Tosin Suomi halutaan liittää tukikohtien verkostoon sopimuksella, jossa lueteltaisiin paikat, joihin vieraan vallan joukkoja sijoitettaisiin ja aseita ja varusteita varastoitaisiin. Mutta sopimus mahdollistaisi myös muiden paikkojen varaamisen Yhdysvaltain yksinomaiseen käyttöön (artikla 4 (1)). Tekstissä todetaan Yhdysvaltain joukkojen esteetön ja yksinomainen pääsy sovittaviin varastoihin riippumatta siitä, kuuluvatko kyseiset varastot sopimukseen merkittyihin tiloihin ja alueisiin vai eivät. USA:n lentokoneet ja laivat voisivat nimettyjen kenttien ja satamien lisäksi käyttää muitakin suomalaisia lentokenttiä ja satamia. Ei siis olisikaan varmaa tietoa siitä, missä kaikkialla joukkoja, aseita ja varusteita milloinkin olisi.

Israelin Gazan-sodan aikana on ilmennyt, että Yhdysvalloilla on ainakin yksi salainen tukikohta Israelissa. Tukikohta, jonka koodinimi on ’Site 512’, sijaitsee Har Qeren vuorella Negevin autiomaassa parikymmentä kilometriä Gazan rajalta. USA:n valtion rahoittama Voice of America raportoi vuonna 2017 historiallisesta tapahtumasta, ensimmäisen USA:n sotilastukikohdan perustamisesta Israelin maaperälle. Seuraavana päivänä tieto kumottiin ilmoittamalla, että kyse oli vain israelilaisessa tukikohdassa työskentelevän amerikkalaisen henkilöstön asuntolasta. Tukikohta mainitaan Pentagonin asiakirjoissa vain salaisena projektina (classified worldwide), vaikka sinne laajennuksen jälkeen pystytään sijoittamaan 1000 sotilasta.

Tukikohtien salailu ei haastatellun Yhdysvaltain tiedustelupalvelun Central Intelligence Agencyn (CIA) edustajan Paul Pillarin mielestä niinkään johdu ajatuksesta, että vastustajat eivät saisi niiden sijaintia selville, vaan siitä, että diplomaattisista ja poliittisista syistä asiasta ei haluta virallisesti tiedottaa. Hän arvioi, että Israelissa sijaitseva tukikohta haluttiin pitää salaisena sen vuoksi, että siitä käsin saatettaisiin tukea Yhdysvaltain sotilasoperaatioita muualla Lähi-idässä. Olisi haitallista, jos ilmenisi, että amerikkalaisten aseellinen isku tulee Israelin alueelta ja siihen voisi liittyä yhteistyötä Israelin kanssa. Tämä voisi tuottaa enemmän kielteisiä reaktioita kuin itse operaatio kolmatta maata vastaan. Tukikohtien olemassaolon nyttemmin tapahtunut julkistaminen merkitsee Yhdysvaltain poliittisen tuen avointa osoittamista Israelille.

Suomi ei ole kansainvälisellä kentällä eikä suhteessaan Yhdysvaltoihin sellaisessa asemassa kuin Israel. Myös Suomen on kuitenkin otettava huomioon, ettei tukikohdista mahdollisesti tulevien kolmatta maata vastaan suunnattujen aseellisten etäiskujen paikantamista voi estää. Suomen alueella sijaitsevan vieraan vallan tukikohdan iskun kohteeksi joutunut valtio tai ryhmä varmasti arvioisi, onko Suomi kyseisen aseellisen iskun osapuoli ja varmistaisi, onko Suomessa oikeutettuja sotilaallisia kohteita, joihin iskeä. Vieraan vallan toiminta kolmansia osapuolia vastaan Suomen alueelta käsin voi siis vaarantaa Suomen turvallisuuden ja vetää sen mukaan aseelliseen selkkaukseen tai jopa sotaan. Sodasta ja rauhasta päättäminen voisi tällaisessa nopeasti etenevässä tilanteessa tosiasiassa livetä eduskunnan taustoittamalta presidentiltä tukikohtien vieraalle vallalle ja kolmannelle valtiolle.

Tukikohta ei välttämättä tuo turvaa…

Yhdysvaltain Site 512-tukikohdan päätehtävä on tutkajärjestelmillään todeta ja torjunta-aseillaan suojata Israelia Iranin mahdolliselta ohjusiskulta. Tehtävän mukaisesti sen harjoittama valvonta kohdistui Iranin suuntaan, eikä se lokakuun 7.pnä 2023 havainnut Gazasta tulevia raketteja. Tositilanteessa tukikohta näyttää epäonnistuneen Israelin suojelussa. Vieraan vallan tukikohtien olemassaolo ei takaa turvaa ainakaan yllättävää hyökkäystä vastaan. Tämä tulee suomalaistenkin päättäjien huomioida.

…vaan lisää vaaraa…

Yhdysvalloilla on Lähi-idässä joukkoja useassa tukikohdassa. Irakissa sillä on 2500 sotilasta, vaikka Irakin parlamentti vuonna 2020 asiasta äänestettyään vaati kaikkia Yhdysvaltain joukkoja poistumaan maasta. Syyriassa on 900 yhdysvaltalaista sotilasta. Joukot eivät ole sieltä vetäytyneet, vaikka Syyrian hallitus on vaatinut niiden poistumista maasta ja korvausta ryöstetyistä öljyvarannoista. Joukot ovat viime vuosina tuskin taistelleet ISIStä vastaan, vaikka tämä ilmoitetaan joukkojen maahan jäämisen syyksi. Presidentti Bidenin hallinto onkin ilmoittanut, että Syyriassa pysymisen syy on hallita maan öljykenttiä. Tällainenkin asia suomalaisten päättäjien on hyvä tietää. Suomessa ei ole öljyä, mutta makeaa vettä täällä on. Lähi-idässä Yhdysvaltain tukikohdat ovat vuosien ajan olleet monenlaisten sissijärjestöjen aseellisten hyökkäysten kohteita. Israelin hyökkäyksen jatkuessa Hamasin hyökkäyksen jälkeen Yhdysvaltain kymmenet Lähi-idän tukikohdat ovat sodan ensi vuorokaudesta asti olleet erilaisten hyökkäysten kohteena, mikä on aiheuttanut vakavia vaaratilanteita ympäröivissä isäntämaan yhdyskunnissa. Lokakuun 17. päivän ja joulukuun 4. päivän välillä tukikohtiin hyökättiin Pentagonin ilmoituksen mukaan ainakin 76 kertaa: 40 kertaa Syyriassa ja 36 kertaa Irakissa. Hyökkäyksissä käytettiin aseistettuja droneja, raketteja ja lyhyen matkan ohjuksia. Niissä loukkaantui kymmeniä mutta ei kuollut yhtään amerikkalaista sotilasta, minkä vuoksi mittavaan vastahyökkäykseen ei ryhdytty sodan eskalaation pelossa. Yhdysvaltain Syyriassa ja Irakissa sijaitsevista tukikohdista vastattiin kuitenkin tulittamalla sissijärjestöjen taistelijoita ja tekemällä ilmaiskuja heidän varastojaan ja harjoittelu- ja kommandokeskuksiaan vastaan. Omien joukkojen suojelua on myös käytetty verukkeena järjestää mittavampia rangaistusiskuja, joissa on Pentagonin ilmoituksen mukaan kuollut ainakin seitsemän ihmistä. Tällaiset yhteenotot vaarantavat isäntämaan siviiliasutuksen ja infrastruktuurin. Lähi-itä on merkittävästi rauhattomampaa aluetta kuin Pohjoismaat, jotka nekin ovat joutuneet tottumaan terrori-iskuihin. Yhdysvaltain tukikohdat eivät suojele näiltä iskuilta, vaan päinvastoin maaliksi joutuessaan lisäävät terrori-iskujen mahdollisuuutta ja toteutumista Pohjoismasissa. Yhdysvaltain julistama Maailmanlaajuinen sota terroria vastaan, joka jo on vaatinut yli neljän miljoonaan ihmisen hengen, on ollut poissa otsikoista, mutta voi palata niihin, myös Suomessa.

…ja houkuttelee varkaita

Paitsi aseellisten hyökkäysten kohteeksi Yhdysvaltain tukikohdat ovat Syyriassa ja Irakissa viime vuosina jatkuvasti joutuneet ase- ja varustevarkauksien kohteeksi. Erilaisten aseistettujen joukkojen lisäksi varkauksiin syyllistyvät myös järjestäytyneet rikolliset. Varkaille on päätynyt räjähdysaineita, ammuksia, kranaatteja, panssarin läpäiseviä ammuksia, olalta ammuttavia Javelin panssaritorjuntaohjuksia ja droneja. Paitsi että on isäntämaalle vaaraksi, jos rikolliset ja taistelijat pitävät hallussaan järeitä aseita, varkauksien yhteydessä voi syntyä verisiä kahakoita. Suomalaisten päättäjien tulee muistaa, että kun varastojen turvallisuudesta huolehtiminen olisi DCA:n mukaan osin isäntämaan tehtävä, joten suomalaiset joukot voivat joutua aseellisen yhteenottoon varkaiden kanssa. Toisaalta vieraan vallan joukoilla olisi tällaisessa tapauksessa oikeus huolehtia turvallisuudesta ja järjestyksestä pidemmälläkin säteellä. Silloin herkästi aseelliseksi muuttuva yhteenotto pakenevien varkaiden kanssa voisi vaarantaa lähiympäristön asukkaita. Tätä mahdollisuutta ei voisi Suomessakaan sulkea pois.

Kyprokselta lisää oppia tukikohdista

Kyproksella sijaitsevan Yhdistyneen kuningaskunnan sotilastukikohtien roolista Gazan sodassa on vain hajanaisia tietoja, joista kuitenkin hahmottuu kuva Yhdysvaltain toiminnasta liittolaisena yhteisesti käytetyllä sotilasalueella.

Pentagon alkoi 1980-luvulla varastoida aseita Israelissa sijaitsevaan tukikohtaan paikallisten konfliktien varalta, kuten sillä on tapana tehdä maailmanlaajuisessa tukikohtien verkostossaan.

Israelille kuuluu Gazan sodan aikana luovutetun aseita Israelissa sijaitsevista Yhdysvaltain tukikohdista. Sotilaallisesti merkittävämpää on kuitenkin ollut aseiden kuljetus Yhdysvaltain kolmansiin maihin sijoitettujen tukikohtien asevarastoista Israeliin. Näiden kuljetusten solmukohdaksi on muodostunut Yhdistyneen kuningaskunnan Kyproksella sijaitseva Royal Airforce (RAF) Akrotirin tukikohta, joka on vain 290 km ja noin 40 minuutin lentomatkan päässä Tel Avivista.

Asetoimitukset antavat esimerkillisen kuvan siitä, miten USA:n tukikohtien imperiumi toimii valtavana asevarastojen verkostona ja miten USA käyttää sotilasalueita yhdessä liittolaistensa kanssa – omiin tarkoitusperiinsä. Tapahtumat osoittavat myös, miten tukikohtien isäntämaat pidetään asioista pimennossa ja miten Yhdysvaltain toiminta tukikohdassa voi vaarantaa isäntämaan turvallisuutta.

Brittiläiset RAF Akrotirin ja Dhekelian suvereenit tukikohta-alueet (Sovereign Bases Area, SBA) käsittävät ne Kyproksen osat, jotka pysyivät Ison-Britannian lainkäyttövallan alaisina Britannian suvereenina alueena, kun itsenäinen Kyproksen tasavalta luotiin vuoden 1960 perustamissopimuksella. Siirtomaavallasta irrottamaton alue käsittää kolme prosenttia Kyproksen saaren pinta-alasta ja on pitkään ollut brittiläisten sotilasoperaatioiden lähtöpaikka Lähi-idässä. Syksyllä 2023 RAF Akrotirin tukikohdasta muodostui kansainvälinen sotilaskeskus, joka tukee Israelin pommisotaa Gazassa.

Yhdysvaltain ilmavoimat ovat suorittaneet asekuljetuslentoja valtavista tukikohdistaan Saksassa, Turkissa ja Espanjassa brittien Kyproksen tukikohtiin. Arvostettu israelilainen sanomalehti Haaretz raportoi jo marraskuun alussa, että yli 40 yhdysvaltalaista kuljetuskonetta, 20 brittiläistä kuljetuslentokonetta ja seitsemän raskasta kuljetushelikopteria oli laskeutunut RAF Akrotiriin kuljettaen laitteita, aseita ja joukkoja. Koneisssa tuotiin rahtia Yhdysvalloille ja Natolle kuuluvilta strategisilta varikoilta Euroopassa. Yhdysvaltain aseita ja varusteita toimitettiin todennäköisesti Yhdysvaltojen tukikohdista Turkista, Espanjasta ja Saksasta.

18. ja 24. lokakuuta Yhdysvallat lennätti Rotan lentotukikohdastaan Etelä-Espanjasta kaksi valtavaa C-17 sotilaskuljetusajoneuvoa RAF Akrotiriin.

25. lokakuuta Yhdysvallat lennätti toisen C-17:n RAF Akrotiriin Ramsteinin lentotukikohdastaan Saksasta, Naton ilmakomentopaikalta. C 17 pystyy kuljettamaan 134 henkilöä ja monenlaisia aseita ja varusteita, mm. Abrams-tankkeja ja Black Hawk -helikoptereita. Yhdysvaltain sotavoimissa C-17:n rooli on nopeasti kuljettaa ja ylläpitää tehokkaita taistelujoukkoja lähellä mahdollista taistelualuetta.

5. marraskuuta yhdysvaltalainen C-130J Hercules sotilaallinen kuljetuskone lensi Adanasta Etelä-Turkista RAF Akrotiriin. Adanan Incirlikin lentotukikohdassa työskentelee 5000 amerikkalaista. Hercules pystyy kuljettamaan 128 sotilasta ja parikymmentä tonnia lastia.

Yhtään Yhdysvaltain ilmavoimien konetta ei saapunut näistä eurooppalaisista tukikohdista RAF Akrotiriin kahteen kuukauteen ennen Gazan pommitusten alkamista. Yhdysvaltain koneet, jotka jatkoivat matkaansa RAF Akrotiristä ja laskeutuvat Nevatimin lentotukikohtaan Etelä-Israelissa lähellä Negevin autiomaa – ovat toimittaneet aseita Israelin armeijalle.

Lisäksi Ben Gurionin lentokentälle Tel Avivissa laskeutuvissa yhdysvaltalaiskoneissa on ollut muun muassa panssaroituja ajoneuvoja. Tarkkailijat ovat havainneet useita USA:n sotilaslentoja RAF Akrotiristä Israeliin. Lentokoneet olivat espanjalaisen CASA:n ja indonesialaisen IPTN:n yhteisesti kehittämiä sotilaskuljetuskoneita CN-35 ja C-295, joiden sotilaallisiin tehtäviin kuuluu meripartiointi, valvonta sekä henkilöstön ja aseiden kuljetus. C-295 voi kuljettaa 71 sotilasta ja kymmenisen tonnia hyötykuormaa.

Yhdysvaltalaiskoneet ovat myös liikennöineet RAF Akrotirin ja Libanonin pääkaupungin Beirutin välillä. Journalistien tiedusteltua asiaa Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kieltäytyi paljastamasta, mitä lentokoneita ja mitä rahtia Yhdysvaltain ilmavoimien koneet olivat Yhdistyneen kuningaskunnan RAF Akrotirin tukikohdan kautta kuljettaneet, ja totesi, että ’reaktiona Israelin ja Gazan tilanteeseen työskentelemme kansainvälisten kumppaneiden kanssa konfliktin lieventämiseksi, vakauden vahvistamiseksi ja humanitaaristen toimien tukemiseksi alueella. Yhdistyneen kuningaskunnan tukikohtien käyttö on näiden tavoitteiden mukaista.’

Suomi voi tästä oppia, että Yhdysvallat kuljettaa aseita ja laitteita, kun se on sen intressissä niinkuin Gazan sota on osoittautunut olevan. Samalla on huomioitava, että Yhdysvaltain tukikohtiin varastoidut aseet, joita nyt lähti liikkeelle ainakin Turkista, Espanjasta ja Saksasta ovat ennemminkin osa Yhdysvaltain asevarikkojen maailmanlaajuista logistista verkostoa kuin isäntämaan puolustukseen tarkoitetut, kuten Suomessa uskotellaan.

Kaavaillun DCA:n sopimustekstin julkistamisen yhteydessä järjestetyssä valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 14. 12. 2023 puolustusministeri Häkkänen painotti toistuvasti ennakkovarastoinnin merkitystä Suomen turvallisuudelle. Huomaamatta ei saisi jäädä, että Yhdysvallat pitää tärkeänä mahdollisuutta nopeasti siirtää aseita ja varusteita Suomessa sijaitsevista varastoista muihin paikkoihin ja maihin. Kaavailtu sopimus ei edes velvoita Yhdysvaltoja varastoimaan aseita ja varusteita Suomeen, ja sopimuksen 4. artiklan 2. kohdassa mainitaan eksplisiittisesti, että ’USA:n joukkojen ennakolta sijoitettava materiaali ja sen varastointiin osoitetut tilat tai niiden osat annetaan USA:n joukkojen yksinomaiseen käyttöön. USA:n joukoilla on yksinomainen määräysvalta tällaisen ennakolta sijoitettavan materiaalin luo pääsyyn, sen käyttöön ja siitä määräämiseen, ja niillä on rajoittamaton oikeus siirtää tämä materiaali pois Suomen alueelta milloin tahansa.’ Se siitä ennakkovarastoinnin Suomelle tuomasta turvasta.

Jos suomalaisessa satamassa tai suomalaisella lentokentällä Yhdysvaltain toimesta lastattaisiin kolmatta maata vastaan muualla käytettäviä aseita laivaan tai lentokoneeseen, tuo maa voisi päätellä ja päättää, että Suomi olisi sen katsannossa sodassa sitä vastaan ja käyttää sotilaallista voimaa Suomen sotilaskohteita vastaan. Tällaisessa tilanteessa Suomen alueeseen voisi kohdistua aseellinen hyökkäys, kun tuo valtio omilla toimillaan on ratkaissut olevansa Suomen kanssa sodassa.

Tiedustelukeskusten saaristo

NATOmaiden joukkojen erillisestä ja yhteisestä toiminnasta Kyproksen saaren tukikohdissa näyttää olevan vain vähän, mutta kuitenkin valaisevaa julkista tietoa. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on ollut tukikohta Kyproksen Troodos-vuorilla jo puolentoista vuosisadan ajan. USA:lla on ollut tukikohta Britannian alueella Kyproksella lähes puoli vuosisataa, mutta se on pitkään pidetty salassa.

RAF Akrotirin suuren tukikohdan yhteiskäytöstä Britannian ja Yhdysvaltain kesken on ilmoitettu, että vuoteen 2024 mennessä Kyprokselle on tarkoitus lähettää 129 henkilöä käsittävä Yhdysvaltain ilmavoimien henkilöstö ja rakentaa 147 huoneen talo tukikohta-alueelle. Britit ovat vuosikymmenien ajan käyttäneet tukikohtiaan Kyproksella sotilaallisiin ja tiedustelutarkoituksiin Kyproksen hallituksen selän takana. Asiakirjojen luokituksen poistaminen paljasti äskettäin, että kylmän sodan aikana Yhdistynyt kuningaskunta salaa muutti liittoutumattoman Kyproksen NATOn tärkeimmäksi voimavaraksi.

Edward Snowdenin tietovuodot sisälsivät vuonna 2013 näyttöä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston National Security Agency (NSA) läsnäolon laajenemisesta Yhdistyneen kuningaskunnan alueilla Kyproksella. Viralliselta taholta ei ensin vahvistettu eikä kiistetty, että Yhdysvaltain armeijan valvontadronien lennättäminen Gazan yllä kuuluu tukikohdan toimintaan, kuten New York Times (NYT) raportoi 2. marraskuuta. Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamiehet ovat myöhemmin kertoneet, että lentokoneet ovat MQ-9 Reaper -koneita, joita operoivat Yhdysvaltain erikoisjoukot. Virallisesti ei kuitenkaan ole vahvistettu, että dronet lähtevät RAF Akrotiristä, mutta niiden lentoreitti osoittaa sen.

Yhdysvaltain tiedustelujoukoista 1st Expeditionary Reconnaissance Squadron (ERS) on pysyvästi sijoitettuna RAF Akrotiriin, vaikka Pentagon ilmoittaa, että sillä on vain yksi lentäjä Kyproksella. ERS on Yhdysvaltain asevoimien vanhin lentävä yksikkö, jonka tehtävänä on kouluttaa tiedustelu- ja tiedustelulentohenkilöstöä U-2-vakoilukoneille, joita alun perin operoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA. ERS, jonka päämaja on Bealen ilmavoimien tukikohdassa Kaliforniassa, lentää vuosittain myös 2400 tuntia taistelutukitehtäviä RQ-4 Global Hawk-valvontadroneilla. Toistaiseksi ei ole saatu näyttöä siitä, että alle 300 kilometrin päässä Gazasta toimiva yksikkö antaisi tiedustelu- tai taistelutukea Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasoperaatioille.

Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kieltäytyi paljastamasta brittien alueella olevien yhdysvaltalaisten joukkojen määrää. NYT kertoi, että Pentagon on syksyllä kaikessa hiljaisuudessa lähettänyt C-kommandoryhmiä erikoisoperaatioiden yksiköistä, mukaan lukien armeijan Delta Force ja Navy’s Seal-tiimi 6, ’valmiiksi siltä varalta, että niitä tarvitaan auttamaan amerikkalaisten evakuoinnissa alueelta’.

Kyproksen saarella Yhdysvalloille varattuihin tiloihin ilmoitetaan kuuluvan Ayios Nikolaoksessa Dhekeliassa sijaitseva viestien sieppauslaitos, joka myös isännöi brittien mittaus- ja signaalitiedustelua eli Measurement and signature intelligence (MASINT)-komponenttia. Nämä signaalin erityisominaisuuksiin perustuva tekniseen tiedusteluun erikoistuneet laitteet havaitsevat ja kuvavat kohdeobjektien ja lähteiden erityispiirteitä. Läntisestä tukikohdassa on lisäksi kaksi muuta MASINT-toimipaikkaa, jotka toimivat yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, mukaan lukien miehittämätön laitos Gape Gatassa, aivan RAF Akrotirin läheisyydessä.

Troodosin vanhassa brittiläisessä tukikohdassa lähellä Pohjois-Kyproksen rajaa USA:lla on toinen kuuntelupiste, joka kerää salaista tiedustelutietoa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallintoa ja asevoimia palveleva tiedustelu- ja turvaelin Government Communications Headquarters (GCHQ) on todennut, että Troodosta on pitkään pidetty jalokivenä NSA:n kruunussa, koska se avaa ainutlaatuisen kentän Levantille, Pohjois-Afrikkaan ja Turkkiin. Troodoksen sotilastietojen keräämistä käytetään tukemaan signaaliälyanalyysejä Yhdysvalloissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdysvalloilla on Kyproksella neljä tiedusteluyksikköä, joiden uskotaan olevan osa sen laajaa tiedusteluyhteistyötä Israelin kanssa. Israel hyötyy näin laajemman maantieteellisen kentän eduista.

GCHQ, NSA ja CIA kieltäytyvät kommentoimasta lehdistölle vuotaneita erittäin salaisia asiakirjoja, joista ilmenee, että Yhdysvaltain tiedustelijoilla on välitön pääsy Yhdistyneen kuningaskunnan Kyproksella sijaitsevien tukikohtien tiedustelutietoon ja että he päivittäin vaihtavat tietoja israelilaisten kollegojensa kanssa. Tukikohtien väitetään olevan Yhdistyneen kuningaskunnan suurimmat tiedustelulaitokset emämaan ulkopuolella, vaikka niiden olemassaoloa ei virallisesti tunnusteta. ”Kyproksella on laaja valikoima Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen tiedustelupalveluita”, todetaan Ison-Britannian suurimman tiedustelutoimiston GCHQ:n vuotaneessa erittäin salaisessa asiakirjassa ja lisätään: ”NSA nimeää Kyproksen tiedusteluyksiköt tärkeäksi pääomakseen”. NSA on suurin Kyproksella toimiva Yhdysvaltain tiedusteluvirasto. Toisessa huippusalaisessa asiakirjassa todetaan, että NSA ylläpitää pitkälle menevää teknistä ja analyyttistä suhdetta Israelin SIGINT National Unit -yksikön (ISNU) kanssa jakaen tietoja tietoihin pääsystä, sieppauksesta, kohdistamisesta, kielestä, analysoinnista ja raportoinnista. SIGINT on signaaliälyä, joka kuvaa ihmisten välisen viestinnän tai muun tyyppisten sähköisten signaalien sieppausta.

Yhdysvaltain armeijan ja tiedustelupalvelun RAF Akrotirin tukikohdan ja muiden Yhdistyneen kuningaskunnan tilojen käyttö Kyproksella on pitkään ollut kiistanalaista. Suuri osa toiminnasta pidetään salassa Kyproksen hallitukselta. Edward Snowdenin julkaisemassa asiakirjassa todettiin, että Yhdysvaltojen tiedusteluhenkilöstön on pukeuduttava turisteiksi tukikohtien lähellä liikkuessaan, koska Yhdistynyt kuningaskunta on vakuuttanut Kyproksen hallitukselle, että siellä työskentelee vain brittiläistä henkilökuntaa. Yhdistyneen kuningaskunnan virkamies totesi yksityisesti Yhdysvaltojen tiedustelulentojen salailun tarpeen ja vihjasi poliittisiin riskeihin, jos muut hallitukset tulevat tietoisiksi Yhdysvaltain lennoista ja mahdollisesti vastustavat niitä. Hänen mielestään erityisesti Kyproksen suvereenien tukikohta-alueiden käyttöön liittyy Kyproksen hallituksen suhteen arkaluontoisia asioita. Ne liittyivät varsinkin Yhdistyneen kuningaskunnan tukikohtien käyttämiseen USA:n salaisiin tai mahdollisesti kiistanalaisiin tehtäviin.

Edward Snowdenin vuotamat NSA-asiakirjat ovat merkittäviä Yhdysvaltojen tämänhetkisen Kyproksen toiminnan valossa. On todennäköistä, että Yhdysvaltain tiedusteluvirastojen RAF Akrotirillä hankkimat Gazan tiedustelutiedot syötetään suoraan israelilaisille. Jos tämä pitää paikkansa, saatetaan molempia maita epäillä osallistumisesta Israelin sotarikoksiin Gazassa. Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) on aloittanut Palestiinaa koskevan tutkinnan ja on lehtitietojen mukaan aikeissa pyytää Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta tietoja siitä, kuinka sen armeija ja tiedustelupalvelut sekä USA:n omistamien ja käyttämien laitteiden Kyproksen tukikohdassa tuottama tieto avustaa Israelin sotaa Gazan siviilejä vastaan.

Suomen tulee olla selvillä myös siitä, että senkin alueella sijaitsevista tukikohdista käsin voidaan tehdä sotarikoksia ja siitä, että Suomi on sitoutunut ICC:n toimintaan, mutta Yhdysvallat ei ole. Suomi ei ole asettanut mitään ehtoja sille, mitä kalustoa ja tarvikkeita USA saa Suomeen tuoda. Suomi voi tietäen tai tietämättään joutua vakoilukeskuksen sijaintipaikaksi saamatta mitään tietoa USA:n keräämästä ja tuottamasta ’virallisesta tiedosta.’ Kansainvälisen tiedustelutoiminnan intensiteetti tullee kasvamaan arktisella alueella. Jos Suomi suostuu DCA:han, Yhdysvaltain tiedustelutoiminta Suomen alueelta käsin on sen hallitsemattomissa, mutta voi silti tuottaa Suomen kansainvälisille suhteille merkittävää haittaa.

Tukikohtien yhteiskäyttö USA:n kassa

RAF Akrotiri-tukikohdasta Kyproksella on tullut länsimaiden sotilasoperaatioiden potentiaalinen keskus. Gazan sodan alettua Saksan armeijan erikoisjoukkoja, sen laivaston erikoisjoukkojen yksikkö ja liittovaltion poliisin erikoisjoukkojen yksikkö, jotka ovat erikoistuneet panttivankien vapauttamiseen, on syksyllä tuotu Kyproksen tukikohtaan. Neljä lentokonetta Alankomaista toi Kyprokselle noin 200 merijalkaväen nopean toiminnan joukkoja ja konsulaattihenkilöstöä helpottamaan Alankomaiden kansalaisten hätäevakuointia alueelta sodan eskaloitumisen varalta. Myös Kanadan ilmavoimat ovat lähettäneet useita sotilaskuljetuskoneita valmistautumaan pelastusoperaatioihin. Pienelle saarelle on ilmestynyt lentokoneita ja joukkoja myös muista maista. Kenen aloitteesta ja kutsusta se tapahtui, on selvittämättä. Sotilasalueiden yhteiskäyttö Yhdysvaltain kanssa voi siis merkitä muiden maiden sotilaiden ja kaluston ilmaantumista paikalle. Jos Suomi solmii DCA:n, sen lienee varauduttava siihen, että Yhdysvallat kutsuu vierailijoita koulutukseen ja harjoituksiin ja operaatioihin Suomessa sijaitseviin tukikohtiinsa, olisihan sillä siihen sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaiset valtuudet.

Tukikohdan isäntämaan pimittäminen ja vaarantaminen

Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimien edustaja on todennut maan parlamentille, ettei sillä ole sopimuksellista tai muodollista velvoitetta ilmoittaa Kyproksen hallitukselle Yhdistyneen kuningaskunnan laaja-alaisista sotilaallisista ja tiedusteluoperaatioista Kyprokselta käsin. Lehdistön saamat tiedot viittaavat siihen, että Kyproksen presidentille Nikos Christodoulidesille ei ole kerrottu saaren avainroolista Israelin pommitussodan tukemisessa Gazassa. Näin siitä huolimatta, että näillä operaatioilla voi olla vakavia vaikutuksia Kyproksen kansalliseen turvallisuuteen.

Brittiläinen parlamentin jäsen ja entinen Skotlannin oikeusministeri Kenny MacAskill arvioikin, että operaatiot voisivat uhata kyproslaisten turvallisuutta. Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeri James Heappey vastasi MacAskillin kysymykseen maan parlamentissa marraskuussa: ”Luotettuna kumppanina puolustusministeriö on rutiininomaisessa vuorovaikutuksessa Kyproksen tasavallan kanssa ja käy läpi suvereeniin tukikohta-alueiseen liittyviä kysymyksiä. Tarvittaessa Kyproksen tasavallalle tiedotetaan RAF Akrotiriin tukikohtaan saapuvista ja sieltä lähtevistä lennoista, vaikka siihen ei ole muodollista velvoitetta.” MacAskill totesi lehdistölle, että RAF Akrotiri on brittiläinen ’suvereeni tukikohta’, mutta se sijaitsee Kyproksella, joka on sekä suvereeni valtio että nimellisesti liittolainen.

Tämä tiedonvaihdon velvoitteen puuttuminen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen toiminnasta saarella ei vain loukkaa kyproslaisia, vaan se saattaa vaarantaa maan. Kyproksella pitäisi olla oikeus tietää, mitä operaatioita heidän saareltaan aloitetaan. Silti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen sotilaalliset toimet toteutetaan Kyproksen hallitusta kuulematta, vaikka toimet voisivat tehdä Kyproksesta terrorismin kohteen. Näyttää siltä, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole toistaiseksi pitänyt asianmukaisena ilmoittaa kyproslaisille RAF Akrotirin käytöstä Israelin Gazan pommituksen tukemiseen.

Yhdistynyt kuningaskunta käyttää RAF Akrotiria myös Shadow R1 -lentokoneiden valvontalentojen käynnistämiseen Gazan yllä, ilmoituksensa mukaan kerätäkseen tiedustelutietoa, joka voisi auttaa pelastamaan palestiinalaisryhmien hallussa olevia brittiläisiä panttivankeja. Hamas tuomitsi tiedustelulennot sanomalla, että ne tekivät Britannian ”vastuulliseksi palestiinalaiskansan verilöylystä.” Kun jo yli 30 brittiläisten ilmavoimien Royal Airforcen (RAF) operoimaa sotilaskuljetuslentoa oli lentänyt RAF Akrotirista Tel Aviviin Gazan pommituksen alkamisen jälkeen, Kyproksen hallituksen tiedottaja Konstantinos Letymbiotis kertoi Cyprus Mailille, ettei hän ollut saanut mitään tietoa lennoista. Virallisesti sanottiin lentojen mahdollistavan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten evakuoinnin Israelista, materiaalin jatkuvan lähettämisen diplomaattiseen edustustoon Tel Avivissa sekä israelilaisten kanssa diplomaattisia neuvotteluja käyvien ministerien ja korkeiden virkamiesten kuljetukset. Kun julkisesti kerrottiin, että Yhdysvallat käytti RAF Akrotiria aseiden kuljettamiseen Israelille, Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides totesi lehdistötilaisuudessa: ”Maatamme ei saa käyttää tukikohtana sotaoperaatioille”.

Eduskunnan käsittelyyn menevässä DCA:ssa ei ole mainintaa siitä, että Suomella olisi tiedonsaanti- saati veto-oikeus, Yhdysvaltain mahdollisiin sotilasoperaatioihin Suomen alueella tai Suomen alueelta käsin.

Valta yhteisesti käytetyllä sotilasalueella

Kun MacAskill kysyi, kuinka monta Yhdysvaltain lentoa oli lentänyt RAF Akrotirista Israeliin Gazan sodan alettua, hänelle vastattiin: ”Puolustusministeriö ei kommentoi liittoutuneiden operaatioita koskevia tietoja.” Yhdysvaltain puolustusministeriö ei myöskään vastannut lehdistön pyyntöihin saada tietoja ja kommentteja sen toiminnasta RAF Akrotirissa. MacAskill totesi lehdistölle: ”Kyproksen suvereniteettia huomioimatta Yhdistynyt kuningaskunta on luopunut oman sotilastukikohtansa suvereniteetista. Näyttää siltä,että amerikkalaiset voivat tehdä mitä haluavat ja käskyttää meitä, emmekä voi tehdä asialle mitään. Se, että puolustusministeriö voi kertoa meille, kuinka monta lentoa RAF on tehnyt Israeliin, mutta kieltäytyä paljastamasta, mitä amerikkalaiset tekevät, on perverssiä.”

Suomi voi tästä oppia, että kun Yhdysvaltain kanssa on yhteinen tukikohta, Yhdysvallat kohta ottaa siinä vallan. Isäntämaasta, liittolaisista ja kansainvälisestä oikeudestakaan piittaamatta se toteuttaa omia intressejään. Pohjolassa se piirittäisi Venäjää tiedustelukeskuksin ja sotilastukikohdin.

Henry Kissinger oli vuosikymmenet monen Yhdysvaltain presidentin neuvonantaja. Osallisena hän jos joku tiesi, mitä Yhdysvallat teki Vietnamissa, Kambodzassa ja Laosissa, Itä-Timorissa, Bangladeshissa ja Irakissa, eteläisessä Afrikassa, Argentiinassa, Chilessä ja Väli-Amerikassa. Tunnetusti hän valehteli Kongressillekin, mutta kuitenkin suomalaisten kansanedustajien tulisi uskoa Kissingerin sanaan: “To be an enemy of America can be dangerous, but to be a friend is fatal.” Voi olla vaarallista olla Amerikan vihollinen, mutta sen ystävänä oleminen on kuolettavaa.

Suomen hallitus näyttää uskovan, kun DCA:n johdannossa todetaan, että osapuolet ovat tietoisia siitä, että USA:n joukkojen läsnäolo vahvistaa osaltaan Suomen ja sitä ympäröivän alueen turvallisuutta ja vakautta. Sen eteen Suomi on valmis luovuttamaan toimivaltaa vieraille joukoille ja antamaan Yhdysvaltain joukoille mittavia oikeuksia ja vapauksia

Sopimukseksi tarjotussa tekstissä Yhdysvalloille ei kuitenkaan aseteta mitään velvoitteita, ei edes läsnäolon tai varusteiden varastoinnin velvoitetta. Sen joukot voivat aseineen ja varustuksineen esteettä tulla ja mennä, olla läsnä tai pysyä poissa ja Suomessa ollessaan toteuttaa omia tiedustelu- ja sotilaallisia intressejään Suomen voimatta joukkojen tekemisiin puuttua.

Ei saisi jäädä huomiotta, että DCA:n 6 artikla yllättäen osoittaa, että turvallisuuden takaaminen onkin Suomen velvoite! Suomen on turvattava Yhdysvaltain joukkojen ja kaiken, mikä niihin tai niille kuuluu, turvallisuus. Suomen tulee turvata Yhdysvaltojen joukkojen ja niiden operaatioiden turvallisuus. Halutessaan Yhdysvallat kuitenkin voi ruveta huolehtimaan järjestyksestä myös omien tilojensa välittömän läheisyyden ulkopuolella. Kun sillä voi olla tiloja muualla kuin sopimuksessa mainituilla alueilla ja se saa toimia myös tilojensa välittömän läheisyyden ulkopuolella, se voi halutessaan ruveta aseistetuksi poliisiksi koko maan alueella.

*

Valtioneuvosto piti 14.12.2023 tiedotustilaisuuden, kun valtuudet DCA:n allekirjoittamiseen oli annettu. Tilaisuuden aikana ulkoministeri Valtonen sanoi ainakin kolmesti, että DCA syventäisi Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyötä. Puolustusministeri Häkkänen mainisti syventämisen ainakin seitsemän kertaa. Tällaisella syvältä johtamisella voidaan totta tosiaan päästä syvälle. Sopimus on syvältä. The agreement sucks.

*

Artikkelin tiedot on pääasiassa kerätty Nick Tursen, Ken Klippensteinin, Daniel Boguslawin, Matt Kennardin ja Mark Curtisin artikkeleista yhdysvaltalaisesta Intercept- ja brittiläisestä Declassified- julkaisusta. Tarkemmat lähteet tarvittaessa kirjoittajalta.

Teksti: Veronica Pimenoff

Aihekategoria: Näkökantoja ja -kulmia