Teksti: VERONICA PIMENOFF

Yhdysvaltain presidentin vaihduttua Bidenistä Trumpiin myös Suomi on saanut uutta oppia suurvallan ulkopolitiikasta ja sen tavasta kohdella liittolaisiaan, jollainen Suomikin nyt on.

Presidentti Trump on – unohtamatta sotilaallisella voimalla ja kauppasodalla uhkaamista – vaatinut NATO-liittolaisilta Tanskalta ja Kanadalta alueita hallintaansa. Yhdysvalloilla on Tanskassa ja Grönlannissa sotilastukikohtia. Tätä kirjoitettaessa Yhdysvaltain varapresidentti on juuri lopettanut vierailunsa Grönlannissa sijaitsevaan Yhdysvaltain sotilastukikohtaan ja todennut, että Tanska, joka on NATOn perustajajäsen ja osallistunut lukuisiin Yhdysvaltain sotiin, ei ole hyvä Yhdysvaltain liittolainen ”Denmark is not a good ally of the U.S.”. Tukikohta Grönlannissa ei riitä Yhdysvaltain intresseille.

Yhdysvaltain presidentti on julkisesti toistanut toteamuksena, että on sataprosenttisen varmaa, että hän ottaa Grönlannin, mahdollisesti ilman sotilaallista voimaa, mutta voimankäyttöäkään poissulkematta. Hänen lausuntonsa täyttävät sotilaallisella voimalla uhkaamisen tunnusmerkistön. YKn peruskirja kieltää tällaiset uhkaukset. Yhdysvaltain presidentin Grönlannin valtausaietta on mediassa ivattu ja kauhisteltu, mutta esim. EU ei näy muodollisesti protestoineen.

Tanska on neuvotellut samanlaisen DCAn kuin Norja, Ruotsi ja Suomi, mutta ei vielä ole ratifioinut sopimusta. Ratifiointi näyttäisi viivästyvän Grönlantia koskevan kiistan vuoksi.

Kanadassa Yhdysvalloilla ei ole varsinaisia omia sotilastukikohtia. Tämän vuoden tammikuussa Kanadassa ilmoitettiin olevan 156 aktiivisessa palveluksessa olevaa Yhdysvaltain sotilasta. Heistä viitisenkymmentä on liitetty USAn ilmavoimiin, ja he palvelevat yhdessä kanadalaisten kanssa Ontariossa ja Winnipegissä sijaitsevissa yhteiskäytössä olevissa tukikohdissa. He kuuluvat North American Aerospace Defense Command (Norad) joukkoihin tehtävänään puolustaa Kanadaa ja USA:ta. Tukikohdat Grönlannissa ja niiden käyttöoikeus Kanadassa eivät näy Yhdysvalloille riittävän, vaan ne haluavat liittää vakaat liittolaisensa kokonaan tai osittain Yhdysvaltoihin.

***

Euroopassa sijaitsevien tukikohtien kautta kulkee aseita Ukrainaan ja Israeliin.

Gazan sodan aikana Yhdysvaltain tukikohdat Irakissa, Syyriassa ja Jordaniassa ovat toistuvasti olleet ihmishenkiä vaatineiden iskujen kohteena ja tekijöinä.

Yhdysvallat on ilman kongressin sodanjulistusta toistuvasti pommittanut Jemenin siviilejä lähi-idän sotilastukikohdistaan ja lentotukialukseltaan nousevin pommikonein. Ilmeisesti Iraniin kohdistuvan hyökkäyksen varalta Yhdysvallat on maaliskuussa siirtänyt Intian valtamerellä atollisaarilla sijaitsevaan Diego Garcia-tukikohtaansa mm. B-2 spirit pommikoneita, kymmenen KC-135 stratotankkeria ilmassatankkausta varten ja useita C-17 lentokoneita, jotka voivat kuljettaa parinsadan miehen lisäksi pari tankkia ja taisteluhelikopteria.

Yhdysvaltain armeijan Euroopan ja Afrikan päämaja Clay-kasarmissa Saksan Wiesbadenissa on tukikohta, josta käsin Yhdysvallat on kolmen vuoden ajan käynyt Ukrainan sotaa keskittäen tiedustelun, sodankäynnin ja logistiikan suunnittelun ja hyökkäysten kohteiden valinnan tarjoten Ukrainalle suuren linjan strategisen ja yksityiskohtaisen taktisen suunnittelun.

***

Vaikka suoria yhteyksiä ei voi osoittaa, vaalidemokratian tilannetta tulee tarkkaavaisesti seurata niissä eurooppalaisissa maissa, joissa on merkittäviä Yhdysvaltain sotilastukikohtia.

Romaniassa, jossa sijaitsee USAn ja NATOn logistiikalle ja ydinpelotteelle keskeisiä tukikohtia, ovatmaan hallinto ja oikeustoimi EU:n myötävaikutuksella viime vuonna puuttuneeet presidentinvaaleihin. Ensin väitettiin Venäjän manipuloineen ensimmäisen kierroksen vaalikamppailua kiinalaista TikTokia käyttäen. Suomen EU-komissaari Henna Virkkusen alainen EU:n yksikkö aloitti tutkinnan TikTokin toimista. Venäjän osallisuutta ei ole osoitettu, TikTok-kampanjan takana oli sen sijaan eräs Romanian valtapuolue, joka pyrki tukemaan omaa ehdokastaan hajauttamalla ääniä sitten yllättäen voittaneelle ehdokkaalle. Maan korkein oikeus kumosi vaalien ensimmäisen kierroksen, ja vaalit uusitaan toukokuussa 2025. Poliisi otti kiinni ensi kierroksen voittajan hänen toimittaessaan viranomaisille asiakirjoja uusintavaalin ehdokkuutta varten. Myöhemmin häneltä ja joiltakin muilta evättiin oikeus asettua ehdokkaaksi presidentinvaaleissa. Oikeus perusteli päätöstään mm. sillä, että ehdokas vaarantaisi Romanian aseman EU:ssa ja NATOssa, mikä tarkoittanee, että hän mahdollisesti pyrkisi rajoittamaan tukikohtien toimintaa.

Puola on toinen Yhdysvalloille ja NATOlle tärkeä sotilaallisen yhteistyön ja tukikohtien maa, jossa toukokuun 2025 presidentin vaalit aiheuttavat hermostuneisuutta transatlanttisissa piireissä.

Vaikka on vaikea arvioida vaaleihin puuttumisen ja kampanjoiden valvomisen prosesseja, täytynee kuitenkin todeta, että Yhdysvaltain tukikohtien ja joukkojen läsnäolo eurooppalaisessa maassa vaikeuttaa/estää maan rauhanopposition äänen julkisen kuulumisen ja menestymisen vaaleissa.

***

Viime kuukausina Yhdysvaltain uusi hallinto on toistuvasti osoittanut selkeää eurooppakriittisyyttä, ja sen sotilaallisella vetäytymisellä Euroopasta on yleisesti spekuloitu.

USA siirsi Ramsteinin kokouksen puheenjohtajuuden briteille. On myös keskusteltu Supreme Allied Commander Europe (SACEUR) ja sen mukana kaikkien eurooppalaisten NATO-operaatioiden kontrollin siirtämisestä eurooppalaiselle sotilashenkilölle, kun amerikkalaisen kenraali Christopher G. Cavolin kausi päättyy kesällä 2025. NATOn hajoamisestakin on puhetta. Voiton näyttäessä epätodennäköiseltä Yhdysvallat haluaisi – kuten aikoinaan Vietnamissa ja Afganistanissa – vetäytyä tilanteesta ja jättää Ukrainan. Lähtiessään Yhdysvallat, jonka yhtiöt jo ovat vallanneet laajoja aloja Ukrainan tuottavasta maatalousmaasta, vielä vaatii Ukrainan mineraali- , öljy- ja kaasurikkauksia ikiajoiksi omakseen laskuttaakseen jälkikäteen antamastaan sotilasavusta.

Suomi havaitsee nyt, että Yhdysvallat, joka muodollisesti on vain yksi NATOn jäsenmaista,Münchenin turvallisuuskonferessissa 2025 yksipuolisesti ilmoittaa, missä tilanteissa NATOn 5. artiklaa ei sovelleta. Hallitukselle selviää nyt, että Yhdysvallat piittaamatta siitä valtiosta, jonka alueella taistellaan, voi vetäytyä sotilaallisista konfliktista, joka ei enää vastaa sen intressejä. Hallitukselle näytetään, että Yhdysvallat saattaa vielä lähtöä tehdessään vaatia isäntämaiden luonnonrikkauksia omakseen ja kiristää isäntämaiden hallituksia uhkaamalla sodankäyntiteknisesti tärkeiden asioiden käytön epäämisellä. Suomen kohdalla voisi siis käydä esimerkiksi niin, että kalliit hävittäjät eivät enää nousisi maasta, jos joihinkin USA:n vaatimuksiin ei suostuttaisi.

NATO-jäsen Suomen hallitus on luottavaisesti solminut Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistösopimuksen DCA:n, joka olisi voimassa, vaikka NATO hajoaisi. Puolustusministeri Häkkänen ja ulkoministeri Blinken allekirjoittivat sopimuksen Washingtonissa 18.12.2023. Suomi ei epäröinyt avata aluettaan ja luovuttaa suvereniteettiaan maalle, joka tuolloin mahdollisti jo kansanmurhan mittasuhteet saaneen hävityssodan Gazassa. Eduskunnan ratifioitua sopimuksen Suomella ei ole DCA:n täytääntöönpanossa sopimukseen kirjattua aloitteen tekijän osaa. Sillä ei ole edes veto-oikeutta toisen sopimuspuolen ehdotuksiin ja toimiin.

NATOon ja myös Indo Pacific-agreement sopimukseen  liittyneen Suomen tulisi tukea pyrkimystä, että Yhdysvallat luopuisi ympäröimästä Venäjää ja Kiinaa tukikohdin. Yhdysvallat harkitsee sotilaallisen toimintansa keskittämistä Aasiaan ja vetäytymistä Euroopasta. Kun DCA:han ei ole kirjattu Yhdysvalloille mitään velvoitetta panna sopimusta täytäntöön eli lähettää ja pitää joukkoja Suomessa, Yhdysvallat voisi näin saada sopimuksen käytännössä raukeamaan. Suomen on sopimuspuolena vaikea tätä esittää, mutta Yhdysvalloissa saattaisi syntyä poliittista halua säästää valtion menoja ja olla panematta sopimusta täytäntöön, mikä ei olisi sopimusrikkomus. DCA:han ei ole kirjattu mitään, mihin vetoamalla Suomi voisi velvoittaa Yhdysvallat toimeenpanemaan sopimusta edes osittain.  DCA:n perusteella USA:n tukikohtia ei ole tarvis avata tai ylläpitää Suomessa tai muissa  Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa toimiva liike kaikkien yhdysvaltalaisten tukikohtien sulkemiseksi maailmalla tukee tätä ajatusta. 

***

Yhdysvallat ja Venäjä ovat kolmen vuoden tauon jälkeen avanneet korkean tason diplomaattiset yhteydet ja ilmoittaneet normalisoivansa yhteydet kaikilla tasoilla ja myös kaupallisissa ja taloudellisissa asioissa. Jopa aseistariisuntaa ja Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistoimintaa arktisella alueella on väläytetty. Esillä on myös ollut Ukrainan aseellisen konfliktin päättäminen.

Tämä mahdollinen ensiaskel maailmanrauhan turvaamiseksi ja Ukrainan sodan päättämiseksi ei ole saanut tukea Suomen hallitukselta ja medialta eikä EU:n ja Ukrainan johdolta, jotka eivät kolmeen vuoteen ole tehneet realistista aloitetta konfliktin ratkaisemiseksi vaan kieltäytyneet kaikkinaisesta diplomaattisesta yhteydenpidosta Venäjän kanssa.

Maailmanpolitiikassa tapahtuu tällä hetkellä monenlaista kehitystä, johon en tässä kirjoituksessa puutu. Yksinapainen maailma näyttää väistyvän moninapaisen tieltä. Uudet voimat ja liitot nousevat entiset konstellaatiot syrjäyttäen. On koettava estää, ettei siirtymä synnytä lisää sotia.

Suomi näyttää tietyllä tapaa viime hetkellä hypänneen häviäjien leiriin: NATO saattaa alkaa murtua, EU:n geopoliittinen ja taloudellinen merkitys heikkenee. DCA:n solminut talousvaikeuksissa oleva Suomi voi vielä tuntea nahoissaan maailmanvaltaansa menettävän Yhdysvaltain voiman.
Tasavallan presidentti on aktiivinen vastaperustetussa Halukkaiden koalitiossa, jonka ensisijaisia päämääriä näyttää olevan Ukrainan sodan jatkaminen ja Euroopan asevarustelu, vaikka tarvittavia resursseja ei olisikaan. Tasavallan presidentti on kantanaan ilmoittanut Yhdysvaltain presidentille, ettei Venäjän presidenttiin voi luottaa.
Tämä vähän ihmetyttää, kun vertaa esimerkiksi Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien uskollisuutta kansainvälisille sopimuksille ja huomaa eurooppalaisen median syyttävän Yhdysvaltain presidenttiä epäluotettavuudesta, mutta kantaansa tasavallan presidentillä toki on oikeus.

Tasavallan presidentin mukaan Suomessa ja Euroopassa ei pitäisi kysyä, mitä Yhdysvallat voi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Yhdysvalloille. Näin hän vastikään mukaili Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn vuoden 1961 virkaanastujaispuheen tunnettua sitaattia. ”Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.” Kyseessä oleva maa on tietenkin Amerikka.

En tiedä, mitä tasavallan presidentti oikeastaan tarkoitti, mutta nähdäkseni kehotus on otettava tosissaan: on vaadittava, että Yhdysvallat kunnioittaa omaa perustuslakiaan, sen vallanjakoa, sananvapautta, oikeusvaltiollisuutta ja kansalaisoikeuksia. On vaadittava, että Yhdysvallat noudattaa kansainvälistä oikeutta, rauhanomaista kanssakäymistä valtioiden kesken, reilua kaupankäyntiä ja yhteistyötä ilmastokatastrofin torjumisessa. Tämä on tuki, jonka Yhdysvallat nyt tarvitsee. Sen me ’voimme tehdä Amerikalle’. Samalla tulemme edistäneeksi omaa kansallista turvallisuuttamme ja raivanneeksi esteitä Yhdysvaltain tiellä kohti sen maailmalle sijoitettujen sotilastukikohtien purkamista.

30. pnä maaliskuuta 2025