Tukholman DCA-mielensoitus 14.4. : Totuuden hetki?

Jaa somessa:

<–– Knut Lindelöf selittää mielenosoituksen tarkoituksen (ruotsiksi)

Näinä päivinä joukko aktiivisia ruotsalaisia kansalaisia valmistelee mielenosoitusta Tukholman keskustassa ”vastalauseena Ruotsin militarisoinnille”.

Tapahtuma järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta.

Mielenosoituksen pääjärjestäjä on ”Ihmisoikeudet ja demokratia” -puolue (MoD), jota ei tunneta laajasti Suomessa eikä edes kotimaassaan Ruotsissa. Itse olin tuskin kuullut siitä ennen kuin luin ilmoituksen edellä mainitusta tapahtumasta Fredsalliansen.se-sivustolta.

MoD on yhdessä lukuisten muiden enemmän tai vähemmän tunnettujen ryhmien ja henkilöiden kanssa käynnistänyt ”poikkipoliittisen aloitteen” nimeltä Fredsalliansen.

Onko kyseessä uusi rauhanjärjestö useiden olemassa olevien lisäksi? Todennäköisesti ei. Kysymys lienee yrityksestä keskittää rauhanliike välttämättömään yhteiseen tiedotuskampanjaan, joka koskee Ruotsin ja Pohjoismaiden jatkuvaa militarisointia DCA-sopimusten kautta.

Kuinka moni kansalainen Ruotsissa ja Suomessa (mutta myös entisissä Nato-maissa Norjassa ja Tanskassa) on kyennyt muodostamaan käsityksen siitä, mitä nämä ”kahdenväliset puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen kanssa” sisältävät ja tarkoittavat?

Huhtikuun 14. päivän mielenosoitus ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen rauhanliikkeen DCA-sopimusten kritiikin ja vastustuksen ilmaus. Huhtikuun 14. päivän mielenosoituksessa mielenkiintoista ja tärkeää on tällä kertaa sen ”poikkipoliittinen” sisältö.

Kirjailija Albert Camus piti 79 vuotta sitten puheen älykkyyden puolustamiseksi. ”Meille”, sanoi Camus, ”on tärkeää, ettemme koskaan yhdistä kritiikkiämme loukkauksiin, että tunnustamme, että vastustajamme voi olla oikeassa ja että hänen syynsä, vaikka ne olisivat huonoja, voivat joka tapauksessa olla epäitsekkäitä. Kyse on lopuksi poliittisen ajattelutapamme tarkistamisesta”.

Toivomme, että 14. huhtikuun mielenosoitus tulee olemaan totuuden hetki. Että journalistit ja mediakommentaattorit tarttuvat tilaisuuteen näyttää paremmat puolensa ja lakkaavat peittelemästä eri tavoin ajattelevien ihmisten olemassaoloa tai mykistämästä heitä loukkauksin. Että he sen sijaan tunnustavat, että myös toisin ajattelevat ihmiset ansaitsevat kunnioituksemme. Ja lopuksi, että parlamentin jäsenet höristäisivät korviaan sen sijaan että tukkisivat ne.

Kirj. Mikael Böök

Lisäys: Knut Lindelöf selittää mielenosoituksen tarkoitusta lyhyellä videolla, joka on myös saatavilla Youtubessa . Lainaus Albert Camusin puheesta Défense de l’intelligence on käännetty teoksesta Actuelles, Écrits politiques, Gallimard 1950, s. 97.

Aihekategoria: Liittolaisemme